Vasikoiden pito

Nauta on sosiaalinen eläin, joka luonnontilassa elää pienissä perheyhteisöissä. Leikki, yhdessä lepääminen ja toisten vasikoiden haistelu kuuluvat myös pienten vasikoiden sosiaaliseen elämään. Pikkuvasikat oppivat tunnistamaan tutut karsinakaverit jo kolmessa viikossa, ja näiden kanssa viihdytään paremmin kuin vieraiden vasikoiden kanssa.

Leikissä vasikat oppivat kohtaamaan uusia tilanteita sekä hallitsemaan kehoaan ja tunteitaan. Leikkimällä vasikat myös opettelevat naudalle tärkeitä sosiaalisia taitoja.

Eläinsuojelulain mukaan yksilökarsinassa olevalla vasikalla on oltava mahdollisuus nähdä ja kosketella lajitovereitaan. Luonnontilaisissa oloissa vasikat alkavat kuitenkin muodostaa sosiaalisia ryhmiä ja viikon iässä. Yksilökarsinassa se ei ole mahdollista.

Vasikan pitäminen emänsä seurassa tai yksilökarsinassa voi olla perusteltua tautiriskin takia ensimmäisen elinviikon ajan. Eläinsuojelulaki sallii vasikoiden pitämisen yksilökarsinassa kahdeksan viikon ikään saakka. Vasikan fyysisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta on kuitenkin tärkeää, että vasikka siirretään ryhmäkarsinaan mahdollisimman varhain.

Kylmäkasvatusolosuhteissa käytetään niin sanottuja vasikkaigluja. Ne ovat muovista tai lasikuidusta valmistettuja rakennelmia, joiden sisällä vasikalla on lämmintä. Iglun edustalla on ulkokarsina, jossa vasikoilla on lain määräämä näkö- ja kosketusyhteys naapuri-iglujen vasikoihin. Iglussa olo on vasikalle yksilökarsinaakin yksinäisempää, sillä se viettää suuren osan ajasta sisällä eristyksessä muista vasikoista.

Joskus käytetään ryhmäigluja. Ne toimivat ryhmäkarsinan tavoin, eli vasikoilla on seuraa toisistaan.

Yleensä vasikat erotetaan emästään joko heti tai viimeistään parin viikon päästä syntymästä. Imettäjälehmä on erinomainen vaihtoehto omalle emälle. Imettäjälehmä hoitaa useampaa samoihin aikoihin syntynyttä vasikkaa.

Vasikalla on imemisen tarve, jonka maidon laktoosi laukaisee. Jos ei emän tai imettäjälehmän nisää ole saatavilla, on tutin kautta juottaminen hyvä keino tyydyttää vasikan imemisen tarvetta. Suomessa tutin kautta juottaminen onkin yleistä, mutta nykylainsäädännössä ei tuttijuottoa vaadita.