Päivänavausteksti 1

Joka vuosi lokakuun neljännestä kymmenenteen päivään vietetään Suomessa Eläinten viikkoa.

Tänä vuonna Eläinten viikon teemana on nauta. Nautoja ovat lehmät, sonnit ja vasikat. 

Nauta on monelle suomalaiselle maatilojen eläimistä kaikista tutuin. Nauta on mukava eläin, ja siitä tulee monelle mieleen kesä, mummola ja maalaisidylli. Suomessa jokaisella lehmällä on nimi. Esimerkiksi kanoilla tai sioilla ei ole.

Nykyisin tiedetään, että pelkkä ruoka, juoma ja makuupaikka eivät tee mitään eläintä tyytyväiseksi. Eläimet tarvitsevat viihtyäkseen samanlaisia asioita kuin niiden villit, luonnossa eläneet esi-isät. Naudalla se tarkoittaa muun muassa tilaa liikkua ulkona, pehmeää ja kuivaa paikkaa nukkumiseen, oikeanlaista ruokaa ja oman nautaperheen seuraa. 

Nykyajan nautojen elämä navetassa on erilaista kuin ihmiset usein luulevat. Kaikki naudat eivät voi hyvin. Ne joutuvat viettämään suurimman osan elämästään sisällä. Suuri osa naudoista seisoo paikalleen sidottuna parsinavetassa. Onneksi nykyään on myös pihattonavettoja, joissa eläimet voivat liikkua vapaammin.

Nauta on laumaeläin, joten se viihtyy parhaiten toisten nautojen kanssa. Jos nauta saisi valita, se kävelisi nelisen kilometriä päivässä ruokaa etsien ja syöden. Se todennäköisesti eläisikin mieluiten suurella laitumella perheensä kanssa. Siellä se viettäisi aikaansa ympäristöään tutkien, laiduntaen ja märehtien. 

Naudalle tulee helposti kipeitä sorkka- ja jalkaongelmia, jos se ei saa tarpeeksi liikuntaa. Naudat ovat terveempiä ja voivat paremmin, jos ne pääsevät ulos. Kaikkien nautojen pitäisikin päästä ulkoilemaan laitumelle muulloinkin kuin kesällä. 

Maito ja liha ovat suomalaisten perusruokaa. Yksi lehmä tuottaa noin 30 litraa eli noin kolme ämpärillistä maitoa päivässä. Maidosta tehdään muun muassa voita, jogurttia, rahkaa, kermaa ja jäätelöä.

Moni ei tiedä, että lehmän pitää synnyttää säännöllisin väliajoin vasikka, jotta se voisi lypsää maitoa ihmisten ruoaksi. Moni ei myöskään tiedä, että vastasyntyneet vasikat erotetaan emoistaan ja suuri osa niistä joutuu elämään yksin ilman muiden lehmien seuraa usean viikon ajan. 

Kun lehmä ei enää lypsä tarpeeksi maitoa tai se tulee liian kipeäksi, se viedään teuraaksi eli tapetaan ruoaksi. Yleensä lehmät teurastetaan noin 5-vuotiaina. Oikeasti lehmä voi elää noin 20 vuotta, jos sitä hoidetaan hyvin. 

Lihaksi kasvatetaan myös erityisiä liharotuisia nautoja. Sen lisäksi maitoa lypsäville lehmille syntyvät poikavasikat eli sonnivasikat kasvatetaan lihaksi.

Useimmille meistä nauta tulee vastaan lautasella, lasissa tai nahkakengissä. Tosin on myös monia, jotka eivät syö lihaa. Yksi syy lihansyönnin vähentämiseen tai lopettamiseen on se, että se on keino torjua ilmastonmuutosta. Toinen syy on huoli siitä, millaisissa oloissa eläimiä kasvatetaan.

Maanviljelijöillä ja eläintenpitäjillä on raskas ja vaativat työ. Useimmat heistä välittävät eläinten hyvinvoinnista ja toivovat niille hyvää. Mutta liha on halpaa. Eläinten kasvattamisella ansaitsee sen verran vähän, että ei ehkä ole helppoa löytää rahoja uuden, paremman navetan rakentamiseen ja laidunmaan hankkimiseen. Se siis johtuu osittain siitä, että kaupan hyllyjen ääressä useimpia kiinnostaa eniten halpa hinta, ei se miten se on tuotettu.

Vaikka haluaisi syödä lihaa ja juoda maitoa, voi silti tukea eläinten parempia oloja. Esimerkiksi luomulihaa ja luomumaitoa tuotetaan niin, että eläimillä on paremmat olot kuin tavallisesti.

Keskustelu ja yhteistyö ovat yleensä parhaita keinoa löytää ratkaisuja ongelmiin. Niin on myös eläinten olojen parantamisessa.

Eläinsuojelujärjestöt toimivat eläinten hyväksi. Niihin voi liittyä jäseneksi ja niistä saa lisää tietoa siitä, miten itsekin voi auttaa.

Hyvää eläinten viikkoa kaikille!