Päivänavausteksti 2

Joka vuosi lokakuun neljännestä kymmenenteen päivään vietetään Suomessa Eläinten viikkoa. Viikko alkaa Kansainvälisestä eläinten päivästä, joka on neljäs lokakuuta. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto valitsee joka vuosi Eläinten viikolle oman teemaeläimen, josta se jakaa viikon aikana tietoa. Samalla kerrotaan siitä, miten eläimille voi järjestää paremmat elinolosuhteet, joista on iloa sekä eläimille itselleen että ihmisille.

Tänä vuonna Eläinten viikon teemana on nauta. Jo satatuhatta koululaista ja opiskelijaa Suomessa on saanut oman nautavihkosensa Eläinten viikon viettoa varten.

Nauta on monelle suomalaiselle maatilojen eläimistä kaikista tutuin. Naudasta tulee monelle mieleen kesä, mummola ja maalaisidylli. Nauta onkin monen mielestä sympaattinen ja mukava eläin. Suomessa jokaisella lehmällä on nimi, toisin kuin muilla yleisillä tuotantoeläimillä, esimerkiksi kanoilla tai sioilla. Lehmiä hoidetaan yksilöllisesti.

Viime vuosikymmeninä tutkijat ovat kuitenkin huomanneet, että kaikkien kesyjen eläinten korvien välissä on paljon enemmän kuin ennen luultiin. Esimerkiksi pelkkä ruoka, juoma ja makuupaikka eivät tee mitään eläintä tyytyväiseksi. Eläimet tarvitsevat viihtyäkseen samanlaisia asioita kuin niiden villit, luonnossa eläneet esi-isät. Nautojen kohdalla se tarkoittaa muun muassa tilaa liikkua ulkona, pehmeää ja kuivaa paikkaa nukkumiseen, oikeanlaista ravitsevaa ruokaa ja oman nautaperheen seuraa.

Navetan seinien sisäpuolella nautojen elämä on erilaista kuin ihmisten mielikuvissa eivätkä naudat välttämättä voi hyvin. Valtaosa naudoista joutuu viettämään suurimman osan elämästään sisällä. Suuri osa naudoista seisoo paikalleen sidottuna parsinavetassa, mutta yhä useampi myös niin sanotussa pihattonavetassa, jossa naudat pääsevät liikkumaan navetan sisällä, mikä on yleensä parempi vaihtoehto.

Laumaeläimenä nauta viihtyy parhaiten toisten nautojen kanssa. Nauta kävelisi nelisen kilometriä päivässä ruokaa etsien ja syöden, jos sille annettaisiin siihen tilaisuus. Jos nauta saisi valita, se todennäköisesti eläisikin mieluiten suurella laitumella perheyhteisössä, jossa se viettäisi aikaansa ympäristöään tutkien, laiduntaen ja märehtien.

Jos nauta ei saa tarpeeksi liikuntaa, sille tulee helposti kipeitä sorkka- ja jalkaongelmia. Ulos laitumelle pääsevät naudat ovat terveempiä ja voivat paremmin kuin pelkästään sisällä pidettävät naudat. Kaikkien nautojen pitäisikin päästä ulkoilemaan laitumelle ympäri vuoden.

Maito ja liha ovat suomalaisten perusruokaa. Lehmä tuottaa noin 30 litraa maitoa päivässä. Elinaikanaan yhden lehmän tuottamalla maidolla saisi täytettyä uima-altaan. Maidosta tehdään muun muassa voita, jogurttia, rahkaa, kermaa ja jäätelöä.

Moni ei tiedä, että lehmien pitää synnyttää säännöllisin väliajoin vasikka, jotta se voisi lypsää maitoa ihmisten ruoaksi. Moni ei myöskään tiedä, että vastasyntyneet vasikat erotetaan emoistaan ja suuri osa niistä joutuu elämään yksin ilman muiden lehmien seuraa usean viikon ajan.

Kun lehmä ei enää lypsä tarpeeksi maitoa tai se tulee liian kipeäksi, se viedään teuraaksi eli tapetaan ruoaksi. Yleensä lehmät teurastetaan noin 5-vuotiaina, vaikka ne voisivat hyvin hoidettuna elää noin 20-vuotiaaksi. Lihaksi kasvatetaan myös erityisiä liharotuisia nautoja. Sen lisäksi maitoa lypsäville lehmille syntyvät poika- eli sonnivasikat kasvatetaan lihaksi.

Useimmille meistä nauta tulee vastaan lautasella, mukissa tai nahkakengissä. Tosin meissä on monia, jotka eivät eri syistä syö lihaa. Yksi syy lihansyönnin vähentämiseen tai lopettamiseen on se, että se on yksi tehokkaimmista keinoista torjua ilmastonmuutosta. Lihantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat nimittäin yleensä moninkertaiset verrattuna ravintosisällöltään vastaavaan kasvisruokaan.

Toinen syy, jonka takia osa meistä toivoo lautaselleen mieluummin jotain muuta kuin lihaa, on huoli siitä, millaisissa oloissa eläimiä kasvatetaan. Maataloudessa on vielä paljon tekemistä, jotta saadaan aikaan sellainen Suomi, jossa kaikilla maatalouden eläimillä olisi mukava elämä.

Maanviljelijät ja eläintenpitäjät tekevät työtään vaativissa oloissa. Useimmat maataloustuottajat välittävät eläinten hyvinvoinnista ja toivovat niille hyvää. Käytännössä mukavamman elämän edellytysten järjestämistä vaikeuttaa se, että liha on halpaa. Eläinten kasvattamisella ansaitsee sen verran vähän, että ei ole välttämättä helppoa löytää rahoja uuden paremman navetan rakentamiseen ja laidunmaan hankkimiseen. Tämä johtuu osittain siitä, että kaupan hyllyjen ääressä useimpia kiinnostaa eniten halpa hinta.

Kasvissyönti tai lihansyönnin vähentäminen ovat hyviä keinoja vaikuttaa paremman maailman puolesta. Niille, jotka haluavat edelleen syödä lihaakin, on tarjolla keinoja tukea eläinten parempia oloja. Esimerkiksi luomulihan tuotannossa eläimillä on paremmat olot kuin tavallisesti.

Kuten monien muidenkin ongelmien ratkaisemisessa, myös eläinten olojen parantamisessa tehokkain keino on rakentava keskustelu ja yhteistyö ratkaisujen löytämiseksi. Eläinsuojelujärjestöt toimivat eläinten hyväksi. Niistä saa lisää tietoa siitä, miten itsekin voi halutessaan auttaa.

Hyvää eläinten viikkoa kaikille!