Nauta ennen ja nyt

Ihminen on kesyttänyt ensimmäiset eläimet hyödykseen jo 10 000 vuotta sitten. Itse eläinlajit, jotka on sittemmin kesytetty, ovat kuitenkin olleet olemassa satojatuhansia vuosia. Jokainen laji ja sille tyypilliset käyttäytymistarpeet ovat muovautuneet omanlaisikseen ajan saatossa. Kaikki kesytetyt eli domestikoituneet lajit ovat viettäneet ihmisen kanssa lajin kehittymisen kannalta niin lyhyen ajan, että niiden alkuperäiset, sisäsyntyiset tarpeet ovat edelleen pääosin tallella. Naudan sisäsyntyisiä tarpeita ovat esimerkiksi ympäristön tutkiminen, pakeneminen uhkaavassa tilanteessa ja laiduntaminen.

Ihminen on kautta aikojen jalostanut eläimiä, myös nautoja, haluamaansa suuntaan. Ennen 1900-lukua karjanpito oli vielä maanviljelyksen sivuelinkeino. Eläimiä pidettiin lähinnä oman perheen tarpeisiin. Naudat asustivat pihapiiriin rakennetuissa karjasuojissa, mutta kesäaikaan ne viettivät kaiken aikansa laitumella. 1800–1900 -luvun taitteessa karjanpidosta tuli yhtä tärkeä elinkeino kuin maanviljelyksestä. Eläinkunnan tuotteiden käyttö lisääntyi huomattavasti 1900-luvulle tultaessa, kun myös ihmisten määrä kasvoi. Samalla kasvoi tuotantoeläinten määrä, kun maitoa, sianlihaa ja lampaanvillaa alettiin tuottaa myyntiin.

1970-luvulle tultaessa myös nautoja pidettiin jo tiiviissä tiloissa kun uudet, tehokkaammat tuotantomenetelmät otettiin käyttöön. Tiiviisiin elinoloihin tottuminen vaatii eläimiltä sekä fyysistä sopeutumista että käytöksen mukautumista. Eläimen hyvinvointi on helposti koetuksella, kun se ei elä siinä ympäristössä, jossa sen esi-isät ja luonnonvaraiset lajitoverit ovat eläneet. Tilanne vaatii ihmiseltä eläimen käytöksen tuntemista, jotta eläimen olot voidaan järjestää mahdollisimman lajinmukaisiksi.

Naudan ja muiden märehtijöiden kesyttäminen oli aikoinaan iso askel ruoantuotannossa. Nauta pystyi hyödyntämään viljelyskelvottomassa maassa kasvavan karkearehun ja siten muuttamaan sen ihmisen hyödynnettävissä olevaksi valkuaisaineeksi eli maidoksi ja lihaksi. Nykyään naudat syövät kuitenkin istutettua rehua, eli maidon ja lihan tuotantoon käytetään viljelyskelpoista maata.

Maailmanlaajuinen lihantuotanto on noin kuusinkertaistunut vuoden 1961 jälkeen. Tuotanto oli 308,5 miljoonaa tonnia vuonna 2013. Tästä naudanlihan osuus on vajaa neljännes.

Kuva: SEYn arkisto