Naudalla on neljä mahaa ja tarkat aistit

Naudalla on neljä mahaa. Usean mahan ansiosta nauta pystyy hyödyntämään ruoaksi sellaisia kasveja, jotka eivät kelpaisi esimerkiksi ihmisen ravinnoksi. Nauta pureskelee ruoan kahteen kertaan: ensin vain pari kertaa ennen nielaisua. Jonkin ajan kuluttua ruoka nousee ruokatorvea pitkin takaisin suuhun pureskeltavaksi. Tätä kutsutaan märehtimiseksi.

Esimerkiksi poro, hirvi, vuohi ja kirahvi ovat myös märehtijöitä. Kaikki märehtijät ovat sorkkaeläimiä, mutta kaikki sorkkaeläimet eivät ole märehtijöitä.

Hampaat: Naudalla on etuhampaat vain alaleuassa. Se hienontaa ruoan poskihampaillaan.

Näkökenttä: Naudalla on laaja näkökenttä ja se näkee lähes joka suuntaan. Nauta on saaliseläin, joten sen aistit ovat kehittyneet havaitsemaan saalistajat tehokkaasti.

Kuulo: Nauta kuulee korkeampia ääniä kuin ihminen. Myös naudan hajuaisti on parempi kuin ihmisen.

Korvamerkit: Vasikalle laitetaan kumpaankin korvaan korvamerkki, johon kirjattujen tietojen avulla nauta voidaan jäljittää. Joskus korvamerkkiin kirjoitetaan myös naudan nimi.

Sarvet: Monille nautaroduille kasvaa iän myötä sarvet. Sarvet voivat kuitenkin tiiviissä tuotanto-oloissa aiheuttaa vammoja sekä muille naudoille että ihmiselle. Sen takia vasikat usein nupoutetaan. Nupoutuksessa sarvenaiheet, eli kohdat joihin sarvet kasvaisivat, poltetaan, etteivät sarvet pääse kasvamaan. Luonnostaan sarvetonta nautaa kutsutaan nupoksi.

Suu: Naudan röyhtäyksessä vapautuu metaania. Naudan röyhtäilystä syntyviä kaasuja pidetään jopa yhtenä syynä ilmaston lämpenemiselle. Valtaosa naudantuotannossa syntyvästä metaanista tulee kuitenkin aivan muualta kuin nautojen röyhtäilystä.

Utare: Maito kertyy naudan utareeseen eli maitorauhaseen.

Vedin: Utareessa on neljä nisää eli vedintä, joista maito lypsetään.

Kuva: Thomas Lindqvist