Tuotanto

Suomessa maidon- ja naudanlihantuotanto kulkevat yleensä käsi kädessä, sillä 90 prosenttia suomalaisesta naudanlihasta on entisiä lypsylehmiä tai näille syntyneitä sonnivasikoita. Vain 10 prosenttia suomalaisesta naudanlihasta on peräisin pihvirotuisesta karjasta.

Maito- ja lihatuotteiden lisäksi naudasta tehdään esimerkiksi nahkaa ja gelatiinia eli liivatetta. Ihminen hyödyntää 99 prosenttia naudasta.

Lehmästä on alettu saada enemmän maitoa tehokkaampien tuotantomenetelmien myötä. Jalostuksessa on suosittu paljon lypsäviä lehmiä, joiden jälkeläiset tuottavat myös paljon maitoa. Naudan ravintotutkimuksen lähtökohta on ollut maidontuotannon lisääminen. Toisaalta mitä enemmän maitoa lehmä tuottaa, sitä enemmän energiaa se tarvitsee ravinnosta.

1900-luvun alussa suomalainen lehmä tuotti noin 1 500 litraa maitoa vuodessa. Vuonna 1983 lehmästä lypsettiin keskimäärin 5 625 litraa. 30 vuotta myöhemmin eli vuonna 2013 määrä oli jo 8 800 litraa. Tehostuneen karjanpidon myötä esimerkiksi lehmien ontuminen, utaretulehdukset ja hedelmällisyysongelmat ovat lisääntyneet.

Lypsylehmien koko Suomessa on kasvanut 30 vuodessa 487 kilosta 614 kiloon. Samassa ajassa lypsylehmien poistoikä on lyhentynyt 5,7 vuodesta 5,1 vuoteen. Tuotannossa käytetään termiä ”eläimen poisto”, kun se viedään teuraaksi. Poistoon lypsylehmä menee siinä vaiheessa, kun se alkaa tuottaa huonommin, ei enää tule tiineeksi tai kun sillä alkaa olla jatkuvasti hoitoa vaativia sairauksia, kuten jalkaongelmia tai utaretulehduksia.

Kuva: SEYn Eläinten viikon 2014 juliste