Maidontuotanto

Kuva: Hanna K. Heikkilä

Suomessa on lypsylehmille kahdenlaisia navettoja: parsinavettoja ja pihattonavettoja. Parret ovat vieri viereen käytävän varrelle sijoitettuja, pitkänomaisia makuupaikkoja. Parsinavetassa lehmät elävät kaulastaan kytkettynä parteen, jossa lehmä mahtuu seisomaan ja makaamaan, muttei liikkumaan. Lehmälle on luontaista syödä jatkuvasti, joten parren etupuolella on tarjolla rehua. Parren takana on lantakouru, jonne lehmä tekee tarpeensa.

Parsinavetan etuna pidetään sitä, että siinä eläimet ovat koko ajan silmien alla, jolloin esimerkiksi terveydelliset ongelmat voidaan havaita nopeammin. Parsinavetassa eläinmäärä on yleensä pienempi kuin pihattonavetassa.

Parsinavetan suurin ongelma puolestaan on se, että parressa pitäminen rajoittaa voimakkaasti naudan mahdollisuutta liikkua. Parressa nauta ei pääse kääntymään tai poistumaan epämieluisan vieruskaverin luota. Paikallaan kytkettynä oleminen myös rajoittaa eläimen mahdollisuutta seurustella muiden nautojen kanssa. Nauta ei välttämättä myöskään ylety pesemään itseään joka paikasta, saati saa pesuapua kavereilta.

Parressa pidettävien lypsylehmien on päästävä ulkoilemaan vähintään 60 päivänä touko-syyskuun aikana. Ulkoiluvaatimus ei kuitenkaan koske lihanautoja tai pihatossa eläviä nautoja.

Pihatossa oleskelu on vapaampaa


Kuva: Pekka Hänninen

Pihattonavetassakin on makuuparret, mutta eläimiä ei ole kytketty niihin. Pihatossa naudat liikkuvat oman tahtonsa mukaan navetan sisällä ja joskus myös ulkona.

Liian suuressa laumassa voi eläinten välille tulla kahakoita, etenkin jos pihatossa ei ole tarpeeksi tilaa väistää ylempiarvoisia nautoja. Laumaeläiminä naudat syövät ja lepäävät yhtä aikaa. Sen takia ruokinta- ja juomapaikoilla voi tulla kilpailua. Jos taas makuuparsia on liian vähän, eivät alempiarvoiset naudat saa riittävästi lepoa. Jos ongelmat osaa tunnistaa, voi nautojen olot kuitenkin ratkaista siten, ettei niiden tarvitse enää kilpailla keskenään.

Suomalaisista maitotiloista 70 prosenttia on parsinavettoja ja 30 prosenttia pihattonavettoja. Pihattojen määrä kuitenkin kasvaa jatkuvasti. Pihaton suurimpana ongelmana puolestaan pidetään sitä, että eläimet kulkevat ympäri vuoden kosteilla ja likaisilla käytävillä. Maitotiloilla lehmille on nimittäin harvoin järjestetty ulkoilumahdollisuutta pihaton yhteyteen. Lihakarjatiloilla ulkoilun järjestäminen pihatosta on yleisempää. Ongelma olisi kuitenkin ratkaistavissa sillä, että naudat pääsisivät säännöllisesti ulkoilemaan myös pihatosta.